Kesän tulo aiheuttaa toimenpiteitä energiankulutuksestaan tarkalle sähkölämmitteisen omakotitalon omistajalle. Kesän kynnyksellä lämmitysjärjestelmät on syytä kytkeä pois päältä ja säätää myös jäähdytyslaitteet jäähdyttämään mahdollisimman energiatehokkaasti.
Kun koivuissa alkaa vihertää ja räkättirastaat alkavat konserttinsa, on lämmityskausi eittämättä ohi. Sähkölämmitteisenkin omakotitalon lämmitysjärjestelmä on aika siirtää kesälomalle. Järjestelmä tulee todellakin sammuttaa kokonaan, huolimatta siitä, että järjestelmässä olisi säädöt ja termostaatit. Näin varmistetaan, ettei järjestelmä kytkeydy päälle automaattisesti, kun todellista lämmitystarvetta ei kerran ole.
Varmistaakseen, ettei vahingossa tule lämmitettyä turhaan, on varminta kytkeä lämmitys kokonaan pois päältä, joko sulaketaulusta tai jokaisen patterin virtakytkimestä erikseen. Kokkonen neuvoo tekemään näin sen sijaan, että luottaisi termostaattiin. Jotta termostaatti toimisi halutulla tavalla, täytyy sen olla toimintakunnossa. Jos näin ei ole, ei termostaatti välttämättä näytä oikeaa lukemaa. Ongelmaa saattaa esiintyä eritoten vanhemmissa mekaanisissa termostaateissa.
Kesän tullen tulee muistaa tehdä monta muutakin asiaa. Ilmanvaihdon säädöt ovat Kokkosen listassa seuraavana. Mikäli rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, tulee myös ilmanvaihtokoneen jälki- tai esilämmitys kääntää kokonaan pois päältä kesän ajaksi. Kesällä tarvitaan enemmänkin jäähdytystä, ja kytkemällä jälki- tai esilämmitykset pois päältä, huolehditaan siitä, ettei rakennukseen keräänny ylimääräistä lämpökuormaa esim. viileinä öinä, jolloin ilmanvaihtokoneen lämmitys saattaa kytkeytyä päälle, mikäli asetusarvo on liian korkea.
Ilmanvaihtokonetta voi sen sijaan hyödyntää yöaikaan jäähdyttämisessä. Kesäöinä lämpötila usein laskee ja viileää kesäyön ilmaa voi puhaltaa asuntoa jäähdyttämään, kun ohittaa lämmön talteenoton. Lämmön talteenotto ohitetaan koneen käyttöohjeessa kuvatulla tavalla, joko ohituskytkintä käyttämällä tai hankkimalla erillinen kesäkenno.
Myös kodissa mahdollisesti oleva lisälämmitysjärjestelmä kuten ilmalämpöpumppu kytketään pois päältä. Ilmalämpöpumppu otetaan pois lämmitystoiminnolta, jolla se on ollut talven ajan. Myös ilmalämpöpumppu on hyvä keino ajoittain viilentää asuntoa. Ilmalämpöpumpulla viilennettäessä tulee kuitenkin muistaa välttää pumpun lämpötilan automaattiasentoa, ja kytkeä pumppu sen sijaan jäähdytyskäytölle. Näin vältetään yhtäaikainen lämmittäminen ja jäähdyttäminen. Kokkonen huomauttaa, että ilmalämpöpumppua kannattaa todellakin käyttää vain silloin, kun on itse kotona. Pumppu viilentää rakennuksen niin nopeasti, ettei sitä ole syytä jättää työpäivän ajaksi päälle, tyhjää kotia viilentämään.
Jos talon rännit pidetään sulina sulanapitolämmityksellä, ei niiden päällä oloon enää kesällä ole syytä. Parhaiten sulanapitolämmitystä ohjataan automaattisesti ulkolämpötilan mukaan, esim. niin että toiminto on päällä lämpötila-alueella +3 - -3 °C. Ohjauksen asetusarvot on myös syytä tarkistaa, jotta varmistutaan siitä, että ne ovat pysyneet oikeina. Näin kannattaa toimia, vaikka käytössä olisikin itsesäätyvä lämmityskaapeli. Kesähelteiksi päälle jäävä kaapeli saattaa vaurioitua liiallisesta kuumuudesta.
Jos lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen, on syytä varmistua siitä, että lämmitys on myös kytketty pois päältä, esim. säätökäyristä tai kesäsulkuja käyttämällä. Kiertovesipumppua ei kannata jättää koko kesäksi seisomaan, ettei se jumitu. Hyvä keino on pyöräyttää pumppua säännöllisesti tai säätää se pienimmälle teholle. Mikäli lämmitysverkostolle ja lämpimälle käyttövedelle on yhteinen varaaja, se on hyvä kytkeä kesäkäyttöasentoon eli varaajan alaosaa lämmittävät alavastukset pois päältä. Kesällä lämpimän käyttöveden tuottamiseksi riittää pelkän ylävastuksen päällä pito. Muutenkin varaajan lämpötilaa voi huoletta alentaa kesän ajaksi, noin 65-75 asteeseen. Sopiva lämpötila riippuu siitä, kuinka paljon kotitaloudessa lämmintä käyttövettä läträtään ja löytyy tarkkailemalla lämpimän veden riittävyyttä. Bakteerien lisääntymisen estämiseksi lämmin käyttövesi ei kuitenkaan saisi olla jatkuvasti alle 50 asteista.
Myös varaajahuoneen lämpötilaan on Kokkosen mukaan syytä kiinnittää huomioita. Varaajahuoneen lämpötilan tulisi säilyä kesäkuumallakin normaalina. Jos huoneessa sen sijaan on kuuma, on syytä kunnostaa varaajan ja putkistojen eristykset. Kokkosen kokemuksen mukaan erityisesti 1960–70- luvuilla rakennettujen talojen lämmitysjärjestelmissä ovat puutteellisesti eristetyt varaajat yleisiä.
Sähköiset varaavat lattialämmityksetkin voi kytkeä pois kesäksi. Kosteiden tilojen lattialämmitykset on kuitenkin syytä pitää päällä kesät talvet, koska niillä ehkäistään tehokkaasti mahdollisia kosteusvaurioita. Kaiken kaikkiaan, Kokkonen muistuttaa, kesäaikaan kaikki ylimääräinen lämmitys väärässä kohtaa nostaa rakennuksen lämpökuormaa tarpeettomasti. Lämpökuorma viipyy talossa, ja vuorokaudenajan vaihdellessa, kun päivälämpötilat ovat helposti paljon huonelämpötiloja korkeampia, aiheuttaa ylimääräistä jäähdytystarvetta. Tilanne kostautuu siis kaksin verroin, jos ensin lämpökuorman lisäämiseen kulutetaan tarpeettomasti sähköä, ja vielä erikseen viilennetään sähkökäyttöisin jäähdytyslaittein, kuten esimerkiksi ilmalämpöpumpulla.
Taloudellinen tapa jäähdyttää kotia on Kokkosen mukaan ennakointi. Laittamalla verhot eteen helteellä vältetään rakennuksen tarpeetonta lämpötilan nousua. Mikäli kotitaloudessa on käytössä siirrettävä jäähdytyslaite, on laitteen poistoilmaletku asennettava tiiviisti ja laitteen tarvitsema korvausilma otetaan asuntoon varjon puolelta, jossa ilma on viileämpää.
Teksti: Motivan Elvari-ohjelma
Sähkölämmityksen uudelleen käyttöönotto kannattaa aloittaa varmistamalla, että patterit ovat kunnossa. Niiden toimivuutta voi testata esimerkiksi tarkistamalla, reagoiko termostaatti lämpötilan muutoksiin huoneistossa. Lämmityksen tulisi automaattisesti katketa, kun asunnon lämpötila nousee, esim. kun uunia käytetään, saunaa lämmitetään tai takassa poltetaan puuta. Termostaatin ilmoittama lämpötila on hyvä aika ajoin myös tarkistaa vertaamalla termostaatin asentoa ihan perinteisen lämpömittarin lukemaan. Termostaatti tulisi huonetiloissa säätää vastaamaan 21 ºC lämpötilaa, makuuhuoneissa 19–20 ºC riittää. Lisäksi mahdollisten ulkovarastojen ja vastaavien säilytystilojen lämpötilaksi 10–12 ºC on sopiva.
Mikäli samassa huoneessa on useampi patteri, on syytä varmistaa, että ne toimivat aina yhdessä: joko molemmat lämmittävät tai sitten ei kumpikaan. Hyvä vaihtoehto vanhalle 1970–1990-luvun mekaaniselle termostaatille on uudempi, elektroninen termostaatti, joka on vanhempaa versiota tarkempi. Jos viallisten termostaattien johdosta päädytään uusimaan pattereita, on ne saman tien kätevä liittää kaikki yhteen termostaattiin, jolloin huoneen kaikki patterit säätyvät samasta termostaatista.
Mikäli sähkölämmitystalouteen on hankittu ilmalämpöpumppu, termostaattien ja pumpun asetusten tulisi olla synkronoitu. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö on hyvä puhdistaa aika ajoin: pölyt, lehdet havunneulaset yms. häiritsevät laitteen toimintaa. Myös kondenssiveden poistoaukot ja -letkut tulee pitää puhtaina. Sisäyksikön suodattimen voi puhdistaa vaikkapa imuroimalla. Suodatin tulee vaihtaa tarvittaessa.
Kun tarvittavat puhdistukset on tehty, ilmalämpöpumppu kytketään lämmitysasentoon. Tyypillinen ilmalämpöpumppulämmittäjän tekemä virhe on lämmitysasennon ja lämpötilan automaattiasennon sekoittaminen. Mikäli lämpötila asennetaan automaattiasentoon, on talvella mahdollinen tilanne, jossa ensin lämmitetään sähköllä ja sitten viilennetään sähköenergiaa käyttäen.
Sen sijaan puhallinnopeus saa olla automaatilla, mutta pumpun tulee reagoida asunnon lämpötilaan. Alkutalvesta, kun ilmat alkavat viiletä eikä pumpun lämmitysteho enää riitä tai ulotu koko asuntoon, tulisi sähköpatterit taas kytkeä tarpeen mukaan päälle.
Pääperiaatteena on, että ilmalämpöpumpun tulisi toimia maksimiteholla ja huolehtia lämpöenergian tuottamisesta mahdollisimman pitkälle, ja vasta kun ilma kylmenee niin paljon, ettei pumpulla enää pärjätä, otetaan sähkölämmitysjärjestelmä käyttöön. Jokaisen ilmalämpöpumppua hyödyntävän tulisi sisäistää, että omalle kodille oikeiden säätöjen löytäminen on monen tekijän summa ja säädöt aina yksilöllisiä. Hyvään alkuun kuitenkin pääsee asettamalla termostaattien lämpötila 2-4 ºC ilmalämpöpumpun asetusarvoa alhaisemmaksi. Tarkalleen oikeat asetukset löytyvät tarkkailemalla huonelämpötilaa lämpömittarista. Ilmalämpöpumpun asetusarvoksi voi laittaa 21–23 ºC.
Koneellisen ilmanvaihdon osalta tulisi muistaa heti syksyllä palauttaa lämmön talteenotto päälle. Koneen suodattimet on tässä vaiheessa hyvä vaihtaa. Tuloilman lämmitys säädetään 15–17 ºC lämpötilaan, jotta vältytään vedon tunteelta, muttei tuoteta ylilämpöä asuntoon. Asunnon lämmitys tulee jättää mahdollisimman paljon varsinaisen lämmitysjärjestelmän harteille, koska niissä olevat termostaatit ehkäisevät turhaa lämmitystä.
Mikäli ilmanvaihto on ns. painovoimainen ilmanvaihto, kannattaa venttiileitä säätää ilmojen kylmetessä pienemmälle, koska ilman vaihtuvuus kasvaa lämpötilaeron kasvaessa. Räppänöitä ei saa kuitenkaan tukkia kokonaan, vaan huoneilman tulee olla raikasta ja kosteuden poistua riittävän nopeasti pyykinpesun ja kylpemisen jälkeen.
Lisätietoja ja Elvarin julkaisemia oppaita Motivan julkaisupankista
Kuivat lämmitysjärjestelmät
Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät
Neuvot pätevät myös öljy-, puukattila- ja kaukolämpölämmittäjille:
Ilmanvaihto
Ilmalämpöpumppu
Tukilämmitysmuodot